Kytäjän kartano eli tilanteessa, jossa Kai Wähäkallio oli opiskelemassa ja hänen asioitaan hoiti hänen äitinsä Katri ja tämän puoliso Simo Lehto. Kartanon pehtoori Yrjölä isännöi muistikuvani mukaan konttoria ja asui perheineen sen ylisillä.

Konttori tuli alustalaisille tutuksi palkanmaksupaikkana ja ostettaessa kartanon omaa rahaa, joka oli peräisin kamarineuvos Linderin ajalta. Hänen nimensä ja kuvio oli lyöty monikulmaiseen metallipalaseen, joita lunastettiin käyttöön.

Kartanon "kolikkoa" käytettiin maidon ostoon kartanon maitotuvalta, jossa joka aamu seitsemän paikkeilla halukkaat kävivät maitokannuineen. Maidonjakajan ei siis tarvinnut pulata vaihtorahojen kanssa, kun litraa maitoa vastasi yksi kartanon kolikko. Näppärää.

Maidonhakureissut ennen kouluun  menoa, kuuluivat veljeni ja minun tehtäviin tulevan syksyn ja talven aikana. Kerralla haettiin kahden päivän maitotarve 8 litraa.