Perheessämme ei tunnettu hammasharjoja. Vanhemmat olivat jo 50-luvun lopulla luopuneet hampaistaan ja samaa he toitottivat lapsillekin, että tulee halvemmaksi.

Hampaat olivat sitten kunnossa, jossa hammaslääkärissä käynnit eivät olleet kaikkein mukavimpia kokemuksia. Linja-autokyyti hammaslääkäriin oli kuitenkin ylellinen arjen piristys.

Hämmaslääkäri Penttilän vastaanotto oli Hyvinkäällä. Smassa talossa Uudenmaankadulla, jossa oli myös Säästöpankki ja apteekki. Myöhemmin rakennuksen alakerrassa oli myös Oukka, postimyynnistä jo pohjoisessa asumisen aikaan tuttu firma, josta äiti oli tilannut joulupostikortit.

Amalgaamipaikat valloittivat pian hampaiden pinnat. Niitä yhä kuljetan mukanani.