Lakkimäessä sukulaiset vierailivat melko usein. Kauko-eno tuli Porista asti Eevi-puolisonsa kanssa. He olivat helppoja vieraita ja sukuloivat samalla Eevin veljen kotona Nopossa. Vierailu sattui usein heinäaikaan, jolloin siellä tilapäinen apu oli tarpeen. Muistan vanhempieni käyneen siellä joskus avustamassa.

Kauko-enolla oli kamera aina matkassaan. Hän oli suvun "kuvaaja", jonka otoksista itselleni aikanaan välittyi ainoa pari vuotiaana otettu kuva, jossa mukana oli vuotta nuorempi veljeni ja muutamaa vuotta vanhemmat Kerttu-tädin pojat.

Enon erikoisuus oli ettei hän juonut mitään tai varsin niukasti. Lienen perinyt häneltä pitkäänkin nesteettä kestämisen taidon, josta on hyötyä varsinkin pitkillä vaelluksilla.