Kodilta saunalle oli matkaa useampi satoja metrejä. Polku vei kuusikon läpi mäenrinteen alle navetta-alueen alapuolelle.

Polkua astellessani kompastuin ja kerätessäni saunalta hakemiani tavaroita polulta kelloni ranneke ilmeisesti petti ja kadotin kelloni, jonka huomasin kotiin palattuani.

Oitis sitä sitten etsimään. Tuloksetta. Vaikka tiesin kompurointikohdan, ei etsintä johtanut kellon löytämiseen, vaikka kutsuin apuun saunan vintillä Pohjois-Karjalasta muuttaneen perheen jäseniäkin.

Etsinnän tuoksinassa he kysyivät, mitä saisi löytöpalkkioksi, jos kello löytyy, johon vastasin, ettei tämän ikäisellä (12-13v) ole rahaa maksaa palkkioita. Liekö harakka napannut omakseen vai oliko löytäjä avustamassa olleesta joukkiosta. Kelloa en koskaan takaisin saanut.